~meijä lähtes on tullu niin paljo semmost vehrjäst kuotta~
(vihreää limaa, kettoa)
~sammakon kuota~ (kutu)
~se siit osas kuotailla, leämäillä ja lykätä kylkijeä~
(imarrella, mielistellä)
~mare on niin kuotane kala, etten mä viit sitä perkka~ (made)
~jänes kuotas pellom poikki minkä kinttusuonista lähti~
~äkkiäpä sinä sev vakan kuotasit~ (kasasit)
~Alma tehä kuotas päivässä Jussille sukat~
~ku mie ampua kuotasin koskelopänttää niin kyllä keittämistä tuli~
(pänttää eli parvea, vrt. päntätä, vieraat tuliaseet)
~taitaa tulla pakanen ko kuotasi taivhan niin kirkhaks~
(kaustisten kieltä)
~ei niim palijuva että hakisiv vettä törmän alta äitilleen avuksi vaikk
oj jo iso kuotale~ (laiskasta pojasta)
~se lähti pimejään kävelläk kuotastammaan~ (teki vastoin tapoja)
~se kun tehhä kuotauttaa sen tuon homman, niin siinäpä ei kauvan nokka tohise~
(omaa tekemistä)
~vihertävä kala, semmonen kuotkale, norsi~
~kuotko on semmonen roistomaa, märkä, risukko, jot ei ihiminen kulje~
(enontekiön suomalaiset, vrt. lappalaiset)
~elä kuottoelej joutavvoo~ (kujeile, konstaile)
~aena kuotoellessammoj jottaet taekoja nuin niinku uunna vuonna tehtiin~
(uuden vuoden taikoja)
~toestel lystiks se tuolla laella kuotoeloo~ (lystin pitäjät)
~tuo poejjan kuotolainen särki uuvven lampun kurriillessaan,
mokomai juippi~
~poijat, kuotolaiset, säikyttel mummua~
~s ei kun kuottovvaa, rentoiseks heittäöttyy, iliman ilivehttii~
(juukan kieltä)
~ei tost lähtest oll otettu vettä pitkään aikaan ko noin paksu kuatta pääl on~
(lima, kelmu)
~pantiij järveel likkoo, ennenkun se kuatta lähti pois siittä päältä~
(niinikimpuista)
~ves märkii kesäkuussa, kun järven pinnalle ilimestyy semmosta kellertävän
vihertävvee kuottoo~
~mutta silläkös ukonkuotalla akanlosa, lihava ko Meren emä~
(omat vertaukset)
~on toisellaisikii kuottii, ne on sellasii kiperoi~
(simpukoita, kierteisiä, kotilot)
~ei se ukon kuottijo kehtook tehä tok mittääk~ (kiteen kieltä)
~kärmie kuotto~ (nahka)
~määm matkaas siitä, mokoma kuotto~
~voi vaivatun kuotto mikä out~ (omat voimasanat)
~semmoinen kuotto se ol jotta ilimotti Onnin syytteesev veittäväks~
(ilmiantajat, vieraan vallan kätyrit)
~laatti o sit kuatone ja tulee oorojaki~ (lattia likainen,
ooroja eli vieraita)
~kiärme on heittänt kuotun~ (luonut nahan)
~siin o semmoine kuotus jot siint ei uo unta ei nälkeä~ (nahjus,
unta ei nälkää)
~kuov läns jämt muu ylittesän, sil o vissi muutto mieles ku ilma viilentyvä~
(kuovien muutto)
~kuavi tosa syksyl ruppee parkuun niitul~ (vrt. suolla keväällä)
~se o pitkä ja väärä ninko kuavin nokka~ (omat vertaukset)
~kuavin sanotah tulevan kun nahkavuarav verran on niittyy paljahan~
(lumesta)
~kylymii ilimoe eellä kuovi käöp likellä pihojae~
~elä huuvvat täytisev vankonoukka, sano Taavettilav vaari kuovillen~
~kyllä kuovilla nokkaa on, vaikka se on kaikki kunnotointa~
(kunnotonta?)
~ko kuulet kuovin äänen, älä meem merej jääle~
~ku kuovi kuikahtaa, niil lumikil luikahtaa~
~kuovi ei oo uipa lintu, vaan sehi on semmonen kevväinem merkki,
kun kuultaan kuovin äänen~ (kevätlinnut)
~kuovi rupijaa huutaam pahhaii ilimaii eellä, valittamalla pannee~
~ei ole kuovin kurkhun kuollutta~ (elämä voittaa)
~kuovin kielhen ei kukhan kuole, vaikka kuin varhan tulis~
(vrt. jonkin haltijan hahmo, kevät=elämän aikaa)
~kuovi siinä taisi kuovittaa~ (rannassa)
~minua niin alko kuovomhan, ja kohta se tuliki suusta koko hoito~
(kuvottamaan)
~alko niin kuovottamhan muttei sentähen tullu oksenus~
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
