tiistai 27. helmikuuta 2024

~laskuja~

~kiittää koattaa, lenttää loattaa, tekköö pessee, kaeken kessee kup pup pup~
(lasten loruja)
~ku katsot sinne vettee sielt näkkyy kupahaine, se onkii kaivoäkki~
(kaivonhaltija, vrt. akki)
~hää näyttää kupahaisen sielt veest~ (kuun kuvajaisen)
~sitä ommaa kupahaist mitattii, jalka jalan ettee pantii siis luettii mont jalkaa on~
(kuvahaista eli varjoa)
~nahka kupahuu, pitää suahas saunoo~
~minunnii mielessä kupahu ja kukku että jotakin tapahtuu~ (enteili,
vrt. kukkulintu) 
~koko päivän kupail tual mettäs yksinäh~ (kupata=viivytellä)
~tualham miä oliv Vuarenniitys kupaalemas~
~liekköhän tuolla selällä ollut tullii, vai ilimankohal liek kuppaillunna silimiin~
(kuvastellut, heijastellut, polvijärven kieltä)
~kui vesi kupaelloo liivakko lipaelloo somerpohja souteloo~
(laulujen kieltä)
~laskehan tuo kupaen merkiksi, jotta löyvämmä huomenna verkot~
~ne on kulukeneet, yöt kupajahtaneet~ (noidat, liikkuneet öisin,
vrt. kuuta palvovat)
~misä se tyttö kupajastaa, ku ei tuus syömään~
~päistäiset heittävät kupakeijua koko yön~ (päästäiset kuperkeikkaa,
yöeläimet)
~täs järves on niin paljon kupaloi~ (lahtia, poukamia, vrt. slaavien kupala)
~se tupa o simmoses mäjej ja metän kupalos~
~nousi nii ankara myrsky et härin tuskim päästii ilma alt saaren kupaloo tuulev verhoo~
(suojaan, lohjan kieltä)
~kyl niit suankupaloi siäll on~ (vrt. kupata, hidasta maastoa liikkua)
~kupaluu~ (häpyluu)
~siellähä niitä ol lahenkupasii~ (lahdelmia)
~söin kuparain nii täyteh, että on paha ollaksein~ (vrt. kupuni)
~sellane meä kupare o just siin ko peättyy lehto ja siin rinties o paljo mantsikkoi~
(mäen kumpare, räisälän kieltä)
~ei ollu kun pikkunen kupare~
~niin oli tuo merentaivas ko kupari, se on sem merkki~ (hallan, 
meren=lännen puolinen, omia ilmansuuntia)
~siinä on kuparie tuossa Saokkovoarassa~ (missä eläneet vaaralla,
lampi vai puro)
~linnurrata on niinku kupari selvälä~ (selkeällä säällä)
~muutamie miälest ei kuparkärmis ol myrkky yhtikä~
~tommonem pikkanen kuparikärme pisti muu~ (vaskitsa, itsen puolustus)
~kuparlahna o iha simmonen tummankirjava väriltäs~
~lännen suu on niin kuparinkarvanen, kyllä varmaan huomenna vettä tihuttaa~
(karkun kieltä)
~se on kuparinkarvanen se Päijänneel lahna~ (sanoo sysmäläinen)
~taivas on kuparin karvanen pohojosella, tulleeki kova pakkanen~
~kyllä ruskottaa kummasti kut taivas o iha ylitteesä kuparim punane~
~keitetti ensistem paras~ (padassa, sianpuolukan lehtiä,
lankoja värjättäessä)
~kovimpa ne nuot sääsket pakkaavat kuppaamhan saje se siitä tullenee~
(omat enteet)
~toiset sukeltaa pohjas ja toiset jahtaa velem päällä, suurii sorsii nin että, 
sellasii valkijakupehelliisii viel onkih~ (koskelot)
~mitä sie siel kupehit ko et jouvu makkaamaa~
~se kupelehteloo litmeikössä ja kuttoo~ (hauki keväällä)
~mitä hyö vielä näin myöhään kupelehtaat~
~makoo immeisiks eläkä aina kupelehi~ (elää immisiksi, imi=emä)
~kevväisi tost mee kupelost saa rysäl aika taval kaloi~ (poukamasta)
~se on semmosta kupeltamista tuola paksussa lumessa mäneminen~
~mää löysi sielt mäenkupelustast kärmenpäsä~
~sii ol simmone lahren kupelust ja mee rupesi siin onkel~
~niitun kupenoisa viä lunta eikä lehtee puisa ollu~ (kesäkuun 
puolivälissä, kylmänä kesänä)
~ku on tarpeeks vaivattu nii taputellaa pinta kuperaks~ (taikinasta)
~muuttuut ilmat pouvaks, ko sattiekuar o nuo kupera~ (sateenkaari)
~immeine on kuperaine, ku on ihteese päin kupera ja kiperä~
(kierosta ihmisestä, vrt. itseen päin ohjaavat new age gurut,
vasureita)
~kuperkeikka~ (siankärsämö)
~tuule iil kaas paatin kuperinkeikkis~ (iil eli puuska)
~se menee helpos kuperkeikkaa alamäessä~ (jänis)
~lysti siin oli kyl lasten kuperkeikoi kyl tehrä~ (jouluoljilla)
~mäniit nii et persiet vilaht, järves kuperkeikkoa heittiit~
(pikkupojat)
~kasvuat kuperkeikkua ja ne ku haisuot kostiel ilmal~ (pientareet, 
siankärsämöitä)
~kuperkeikka uniliäkkeeks~ (siankärsämöitä)
~kuperkeikkaheinästä tehtiin yskäl liäkettä~
~kuperkeikkanen~ (siankärsämö / saunakukka)
~kuperkeikkasia vattallääkkeeks~
~lapset laskoot kuperkeikkuu~ 
~ne oikee käivät huutamaa se karhu niin kovast pelästy ja ko läks kuperkeilaa suota pitkin~
(pelottavat ihmiset)
~ei siinä välikattoo ollu, olipahav vaan semmonen kupero katto niinko perunakuapasa~
(savusaunassa, vrt. kuoppasaunat)
~kupero~ (pieni pahkakuppi)
~karhu tek semmosen kuperon~ (talvipesäksi)
~puusta ol kuperrettu semmonen kaakalo, oekeen silleeks tehty~
(lapsen pesukaukaloksi)
~antaa vain miehenalun kupertaa verkkokapistusten kans~ (omaa oppimista, 
vrt. pakottamiseen perustuvat skoulut, vastakohtia)
~ei hiän oum mies eikä mehto, jonnij joutava kupetti~ (omat sanonnat)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)