~kaikki tenavat lähteny maalimalle, ku on raavahaksi tullehet, ja ei oo
ku vanhat kupiaaset jäliellä~ (vrt. vanha kuppe)
~Eero kupjastelloo illalla oikee myöhää siit ei saa aamulla ylös~
(kupsehtii)
~tammenkuorevettä keittä, simmost täät ja juo kupilise~ (omat teet,
jokaisella omat ainekset)
~kepsuttelivat vaan että kupina kävi~ (ketut)
~jäniksem poeka pittää heinikossa kupinata~
~teerparvi oikeen syö urpusessa koivussa niin siitä kuuluukin sitte eri kupina~
(keuruun teeret, montako jäljellä)
~kupinahan on tuommosella isolla säynäjällä kauhia~ (uimarakko)
~kupinasta sittä menee piirahan, piira leikkaa hienoksi ruuvan~
(kuvusta piiraan, metsälinnulla)
~metton kupinasta saapi melekosen pallin~ (pallon)
~siin on semmone kupisko, jot hiä ei selvii kuuna päin lähtemiä~
(kuuna päivänä, koskaan)
~Anti tuvassa kupajoat myöheä, kupajoat ja kupsehtiit~ (iltavirkut)
~mitä hiä nyt jäi sin koko päiväks kupajammua~
~ko alko laps kupajoa senko heilautat voa, laps nukku~ (kehdossa)
~se on yhessä kohassa päivällä, kupisomaan~ (rupeaa yöllä, siili)
~olha siel nii reäpyksijä että kupiis verkois~ (muikkuja)
~kun se rokko männöö silsallej ja kupisemmaan rupevvaa ni sauna lämmitteej
ja viijjäk kylypemmään~ (taudin loppuvaiheessa, alkuvaiheessa
vieminen pahentaa oireita)
~männöö sahtitiinujaa katsomaa joks se kupajaa~ (kuplii, porisee)
~mikä se kupissoo tuolla mustikavvarsikossa, vierreen kiärmel luikahttaa~
(liperin kieltä)
~mie jo kerkesin haikailla jot onk hiä hävint koko mies, koi kuulu
ei kupaja~ (metsäpirtin kieltä)
~ei kuulunt ei kupajant ketteä ihmistä ei koko mail halmeil~
(mailla halmeilla)
~työ hieroo ja hyttyyset kupittoo~ (sanonta, imee verta)
~joko na alat itekkin nähäk kupitiuksia~ (vrt. kuppeja, kummituksia)
~kupliin sataa, vielä sataa huomennaa~ (sadeveden osuessa järven pintaan)
~kun nuin kuplilles sattaa, ei se kaovon soa~ (omat uskomukset,
jokaisella omansa)
~mualla kum paenaa nii ei nousek kuplalle eikä pakota~ (mudalla,
hyönteisen pisto)
~pitää olla höytykuusta, jossa kuplie kasvaa~ (pihkakuplia)
~enne kupla tehtii männykaarnast ja siin ol kaks reikää~ (ongen koho)
~katoppas kun sinun kuploos nyhtää~ (kohoa, kala)
~haoki kuplahti noustav veim pinnalle~
~sateil jos ves kuplailee lammikois, tulee pitkäaikain sale~
(ennustukset)
~ensin kiäpä kypsytettiim porossa, haovotettiij ja pehmitettiin kuplakkeeksi~
(taulaa laadittaessa)
~Janne on kuplakka ukko, ei siellä tule suru puseroon missä Janne kaskuiloo~
(kaskujen kertojat)
~kuplakusijaenen on semmonem pikkuner ruunine, se jos voa ihhoon soap kusta,
niin se kirpeloep, se kuplan tekköö~ (keltiäinen)
~vehnäne o kupleemmillaa uunista otettuva~ (kuohkeimmillaan)
~pehmee kupletuinen on tuo rieskan kuor~
~voahen kupletuista oj järver rantasella~ (kuplivaa vaahtoa)
~istuin kuplijaesmättääseej ja jo polttaa~
~eikö nuo lie ollunna niitä kuplikusijaeseks jota sanovat, semmosessa
multamättäässä ne enempi asustivat~ (keltiäiset, kaikella asuinpaikka)
~kuplos~ (hyllyvä maa, hetteikkö)
~merram polo vähä näkyväk kuplottaa~ (koho)
~sil kupluukii viel peä noi kovast~ (sykkii, lapsen päässä aukile,
vrt. yksi sieluista)
~katsokaaha Saajoen pintaa ko ves kupluiloo, taitaat alkaa pitkät satteet~
(jokien nimiä)
~ompas siellä ilmoa, ku vähäm peästä kupluiloo~ (järven pohjasta
tulevat kuplat)
~siinä kupluksen kohalla on hyvä onkpaikka~ (kuplus=hyllyvä suo,
kelluva mätäs)
~vettä on niin paljo sammalien alla, jotta sammalet ovat kupluksena vein varassa~
(soistuneet rannat)
~mies voi männäk kupluksem piäle eikä se mää rikki~ (suotietäjät)
~kala vet kupluksen umppäiheen~ (kohon, upoksiin)
~elä mää kuplustalle, siihe jos putoot niin et ylös peäse~ (lasten
opastaminen turvalliseen elämään)
~kuplusta~ (umpeen kasvanut lampi)
~äet hoe, jo puuro kupluvaa~ (kuplii, kiehuu)
~suksempällääm pittää kupluta, sitte siihen ei tartut tiera~ (olla koholla,
tuohesta tehdyn suksen jalansijan)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
