~myö istuak kupotettiin kylyki kylessä~
~syntyypä siinä lasten nahkasten sisässä kupottoo~ (kelpaapa,
lämpösessä)
~tanssia reuhottivat minä vain kotona nukkua kupotin~
(toiset tytöt tansseissa)
~ottaa semmosej jonkulaisen kivej joka on nui että kupottaa ja siin
ov vähä maata päällä ja ser rappaa puhtaaksi sitte~ (taikaan
otetun kiven)
~älä pak kuppija, ne pelkeä kuppija Syntymäise kalat~
(kuppija eli kohoja)
~mitä se tuo äijä vielä tuola tuvassa kässehtii ja kuppasee, rupiais jo nukkummaa~
(nivalan kieltä)
~sisiliskoikii ol siin mei lammis~ (vrt. vesiliskoja)
~nek kuparslaakari ol hiuka semmotti rahamiähi ko nes sai tyästäs raha~
(rahankäytön myöhäisestä alkuperästä)
~yks ukko sano pellovvanhasil ja suonkanervil parantanneh
kuppataulin~ (siankärsämöillä)
~ei niitä kuppataotisie ennen tavannuj juuri ollenkaan~ (sukupuolitautien
myöhäisestä alkuperästä, etelästä tuotuja)
~kuppaveittellä naputellaan että rupiaa veri juokseen~ (kupata,
tarkoittanut alkujaan erilaista parantamista)
~mitä ne pennut siinä kuppelehteloo~ (temmeltää)
~sorsija limakossa kuppelehttaa~ (leväisissä vesiheinissä)
~katoppa kun orava kuppelehtaa kuusessa~
~kuka kuppeleht pitempää se sit makas uamusela~
~tuo niittu on niin mätikkyä ja kuppelikkuva~ (kuoppaista)
~kova se on se taolakeäpä, jänenkeäpä se om pehmyk kuppelo~
(jännenkääpä, vrt. jannen)
~mukulat heittää kupperkeikkaa joulupehkuilla~
~sitte ol se suopakuppi, se ol pahkasta~ (keitettyä suopaa varten)
~elä tulem minun kupilleni, syö omastas voan~ (omat astiat)
~siin ol niim mukava olla repo rentonah~ (vrt. kesäisin
rennosti ottavat revot)
~ryypätään kuppi kuumaa~
~siin kimalaispäsäs ol munt kakku ja kaikis kakuis olivak kupit täys hunajaa~
(kupit eli kennot)
~siin kupiss oh hyvä istuvas selkä keneis ja jalat riipuksis~
(kallion kupissa, istumakalliot)
~pannoo lissee kuppia nuottaasa, meinoo käyvä vissiinni vetämään pintanuottoo~
(kuppia eli kohoja)
~täss on niitä kuppijäkälöitä~ (torvijäkäliä)
~juurist oli tehty kuppikorrii, niis piettii kohvikuppii~ (kahvi)
~ahvenoist tulee hyvää kuppikukkoo kun sit hauluttaa~
(kuppi eli patakukkoa)
~kyllä se tekkee sittev vähäs surkian makiaa ko kuppiluuhun sattuu~
(polvilumpioon)
~niin suurija kuppipahkoja että niistä tuli kahen kolomee hengen keittokuppi~
(vanhoissa koivuissa)
~kuppipaisti~ (saviastiassa haudutettu kalaruoka, toinen saviastia kantena)
~tarvoin on semmonen kuppipäinen niin kun tuo suksmiehe~ (veteen iskevä
tarvoin, kupera kuin porkka, vrt. soilla kesäisin käytetty)
~kuppirastas~ (räkättirastas)
~pieppä vierassas minuvvaej ja annaj joku kupponem minullennii~
(tasapuolisuus, omia arvoja)
~tua kissaki miukumasa kaloja ja maituva, annappas sille pikkuse kupposee~
(eläimistä huolehtiminen)
~kupposella löyly heitettiin~ (pahkaisella)
~koarnakuppoisii ol yläpuolel jottei ne siit painuniet pohjoa~ (verkot)
~sielä sit o kuppoisessa~ (peitelty lapsi)
~kuukusin tuala kaljamalla menin ihan kanttulivei ja vesiämpäri lensi kärestäni
ja kaatus kupposen kumolleen~ (kuukusin eli kaaduin, akaan kieltä)
~kuppoisluu~ (ristiluu)
~mun marjatuakkoseni putos maahan ihan kupposten kumollensa~
~se ol niije hoetomeininkiä se hieromine ja kuppuittamine ja iskettämine ja semmoeset~
(omat eli luonnolliset hoidot)
~tuohesta tehthiin semmonen kuppura ja, sillä ne joivat~
(vettä lähteestä, pyhinä pidetyt lähteet)
~ei siitä oo akaks, sehä on vanha kuppura~ (akka=lapsia saava nainen)
~se sija on nin kuppuraine, ettem minä siinä makoa~ (makuusija,
muhkurainen)
~kuppurakukka~ (nurmikohokki)
~siittä kuppuraruahosta tehtiil leipää~ (jäkälästä)
~jo on kamppehet läpimärkinä, ko on taas kuppuroitu ja huppuroitu soselumessa~
(lapselle)
~on meitä kaksii kuppusilimee jänistä luojan metässä~
(luojan metsät, vrt. luja, loja)
~kirfhelä hakathin ensinä siihem pahkhaj jonku verraj ja, sillä kovelimela ko rupes
sittek kaivamhan niin, siihen tuli se kupru~ (pahkakuppia laadittaessa)
~se poikapa nyv vast aika kuprun teki~ (petoksen, kolttosen)
~kova ukoilema nous Huapajärvem piältä ja sem pilever reona kuprus tullessaa~
(Ukon ilma)
~tuast se kupsa kaapist nii miä laitan uunih puuroo paistumah~
(kulho, savivati)
~mikäs siell on tetrilöihen kupsaissa mustikkamarikossa~
(marikot)
~mihinkhään tuosta sikiöstä tuli nii hoppusa viilettäjä ja sitte kaatua kupsahtelee~
(alatornion kieltä)
~kupsahin mäjessä ja hupsahin ihan umpisukkeloho, että lunta meni silimät
ja korvat täytehe~ (kemijärven kieltä)
~sammakko metässä hyppijäk kupsaelloo~
~se kupsael siinä vesakossa minu eissän~ (jänis)
~olen jotaki aina koittanu kotona kupsailla~ (omat työt)
~kuuskilaenen hyvin semmonen hijas ja pöljä lintu, kupsakehtaa siellä teällä ja laeha lintu~
(kuukkeli)
~jänis kupsakehtaa vesakossa~
~mullon mariavakka täynä, tämmöön jo kupsamoisillaan~ (marjavakka,
kukkuroillaan)
~hukkeli on heiluvaenen, hyvin kupssea kävellä~ (karhusammalikko)
~mikä siellä kattaikossa kupsehtii~ (kataikot)
~olek ku mikäkih huuhkaja ku kaiket yät siäl kupsit~ (omat vertaukset)
~kul laps lankiee eikä pahon käy sannoo kupsis~
~kiikkaa, kaakkaa, kupsis isän sylleen~ (lapselle)
~kupsis, ku lankesit~ (vrt. hupsis)
~se kupso söi kaikki, niin se mie jäi kotamikoksi kokonhaan~
(osattomaksi)
~antooten kissallen lämmintä kupsuu, kun se maukuu~ (maitoa)
~kupsuheinä siin on semmosie kupsuja jos kuim paljo, sitähäm piennä poekana
ohtaan iskettiin ne meleko laella paokahti~ (peltotaskuruoho)
~kupsumpuuro~ (vatkattu marjapuuro)
~ei tarvihek keittee, ei suak kupsutak~ (marjakeitto, kiehua)
~kylypee kupsutteloo uuvvella vastalla~
~hukansammalta on niim paksulta että se kupsuttaa kävellessä~
(hukansammaleet, hukat puuttuu)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
