~aina kun ne lähtee niin ne sil viisiin kurahtaa~ (oravat,
puissa hyppiessään)
~sie elä kurraa siitä assiista ennee mittää, sillä se on ollu ja männy~
(hetkessä eläminen)
~se ol niin iloissaan, miltei kaalaan kurahtanna~ (ilon kautta)
~pijan siitä rapakot kurahtaa kuivaks kun tulloo yökylömäset~
(syksyllä)
~koskesa on isoja kurhauksia~ (jyrkkiä putouksia)
~korpikuuksa kurahuttaa niim mukavasti laulaa~ (oriveden kuukkelit)
~hoskalla on hyvä pattoo kurraottoo puhtaaksi~ (havuista tehdyllä sudilla)
~eihän nyt tohik kalat liikkuuj järvem pohjasta kuj jiähän kurrauttaa järven~
(kuka, Kura-ko, vrt. kuura)
~hiä ko kurrautti vyön kii, niet ol ko ukkomuurijaine~ (iso muurahainen)
~turpa kurraotettaan nuorala kiinni~ (rysän turpa, vrt. kursia)
~kurainen ol tuo piha jouluu asti~ (joulun ajoitusta)
~pijan kaet tuon kuraseisik kun oesi äemää ja nuoraa~ (kursisi,
äimää eli neulaa)
~ko rupes vähä kylymihin niin se kurasi veen~ (joesta)
~kyllä se aikaa päället tästä kurakelistä viä kunnon talvenki tekee~
~kutuaekana sammakko sommoo kurakkata pittää~ (sammakoiden ystävät,
vrt. Samma-akko)
~kyllä tuas ku tänä päivänä tuuloo nui kovasti ja paestaa vielä nii lumet
sua aeka kurakkata~ (vrt. kyytiä)
~tenavat ryättää ittensä kum menöväk kurakkoho~
~niit on semmosia lammikkopäitä ja kurakkopäitä keitahis~ (lammikoita,
soissa, omat keitaat, vrt. seidat)
~kyllä kurakoprakii oppii kirjuttammaaj ja piirtämään kuhaei hättäilek~
(kura eli vasenkätinen)
~net jokka ei osaas sitova vastaa, sitovat vastan kurakkätehen~
(vasenkätiseksi)
~se on tullu kurakäthen jos se myötäpäivhän sivothan~ (sidotaan,
päivän mukaan työskenteleminen)
~tiä on semmosta kuralellua~
~kuramulli~ (silkkiuikku)
~kurapätkä~ (metsikana)
~sit ampuit pyssyyl kurappatkoi ja, tetrilöi ja~ (peltopyitä,
kurapatka)
~kyl noi on sellasii kurapekkoi~ (lapset)
~kriäkkus ikä kurapirk~ (kurasammakko, vrt. pirkko)
~soon kurapuarastaan pesä~ (räkättirastaan)
~mennähän kattelehen kurarassun pesiä~ (rastaan,
~tähti kurasti sano lappalainen~ (lensi)
~ne kurasukset oli vaa semmaset lyhkäset~ (lyhyet rantasukset)
~katoham mitej jo kurasit tuom mekkos~ (lapselle)
~onnihan soon, joka miästä seuraa~ (seuraavat suojelushenget,
vrt. edellä kulkevat)
~pitänee miu jättää se pyykinpesu ens viiko puolel ku alko tää jokakuine
kuratauti miul justiise~ (kuukautiset)
~kuratilsaa tehtiim monellaista~ (savimöykkyä, lasten leikeissä)
~ne mänyö poimui ja kureise~ (lepakon siivet)
~naurunkure silimässä se mulle siitä puhu~
~kure~ (poronsuoninen nuora)
~suu veethin kurhela kiini~ (nahkalaukun, kurelangalla)
~kalaparvet ku ol liikkehel, nii kurehet näky veen pinnas~
~se kurehuttaa ojat ja noi passit~ (kuroo umpeen,
passit eli lammikot)
~jää oj jääny kohmollensa kuv vesi on kurehtunu alta pois~
(koholleen)
~elehmenneinä vuasina kun näin kavvam poutaa oli niij jokikir rupeh kurehtuun niin että~
(kuivumaan)
~oli sevverram pakkast, et toi tiä jo kurehtu~ (kuivui, jäätyi)
~se vain kurehillahan puhu, ja sinä uskot~ (toisiin uskomisesta)
~kuresanihan minä sen tejin~ (leikilläni)
~ne rantalaiset käyttivät lapikkaita, ne ol sellaisia kurelapikkaita, ettei niiss ollu
pohjaa eikä mitään~ (virolahden kieltä)
~koseshaan on kurennapoi paljo, kun menee kurennapah niin se viäp pohjah~
(koskessa kurimuksia)
~oikein kuv virtaa sen kun kurennavois mänee~ (kurennapa, kurimus)
~siin on se kurenauha sisälä ja sitä kirithään että se pyssyy polvem päälä se säpikäs~
(poronnahkainen säärisuoja)
~ol se Liisa ennen tyttöpiänä ollessaan melekonen kureniekka~
(oikuttelija)
~kurento muuten vaalakka harmaja mutta vattanalusta valkea~ (sorsalla)
~se on sellasella kurennyörillä pantu kiinnik kokonnaaj joka vejästtään kiinnij ja solomittaan~
(rysän perä)
~hammees ol takan kurepoimeet, kuppeel kääntöpoimeet, ies etumus~
(kääntöpoimeet eli laskokset)
~liistheep panhaan kurerihmala nokhaan~ (ahkioon)
~jotta se kurettu, sitte lisättii sitä tulta~ (lihan pinta kuivui,
palvattaessa)
~lapsuvessai ihlan ol kuretturkit, pitkät, polvii ast ja kureit suolil nii ko piikaväjel~
(poikalapsilla, vrt. valokuvat sukulaiskansoista)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
