~kyl mää sen toimitaj johosenkiiv vähä kurriin että se tullee jumalans tuntemaa~
(jumalansa, jum=suojelushenki?, jum-ala, ala=taikasanastoa)
~nokkijaan nakkeloo, sill on niitä kurija muitain niippusalla~
(helposti suuttuvalla)
~ei siim muu kuri auttanu, täyry pualustaa ittiitäs~ (itsen puolustus)
~kaikela kurila se koettaa rikastua~ (oudoksutut rikastujat,
vrt. tyhjillään lommottavat "toimitilat")
~minäkij joskus kurini päikseen sanon~ (pilan päiten)
~kyllähän ne siitä laskivat talaven kurit että onko tuiskutalavi tais selevä talavi~
(linnunradasta)
~voi tavaton minkälainen kuri oli vanahemmilla lapsistaan~ (paheksuen,
tapojen vastaista)
~kyl vissi pakane tulee ko tuul o pohja kuril ja puhalta ko koera kirast~
(kuril eli suunnalla, vrt. Kuri-nimisen haltijan)
~jos vaa tuuli tyventyy ko se on tual pakase kuril~ (pakkasen kurilla,
vrt. pohjoisen)
~susi juaks kurit pitki ja jouru tarha~ (kujaa, pihaan,
oikean suomen luontoa, vrt. tyhjäksi ammuttu "itsenäinen suomi")
~kyllä out lapsrukka huonolla kurilla, ei kukkaa jouva sinnuu kahtomaa~
(lapsista huolehtiminen)
~elä kurriile pija voit puota sieltä harjavuolulta alas ja sillo henkes mestoat~
(turvalliseen elämään opastaminen)
~koskenha se laski niinku pitiki, mutta joutu kurimoho, jossa vene pyöri
ko helevetin kattilassa~ (omat kurimukset, vieraat helvetit)
~meijän nevalla on muuvan lähe semmonen kurimon kurkku johon uppuvaa vaekka
honkanen kanto~ (kärsämäen kieltä)
~tommonen tua poik on, vaik kyl tarppeks vissin kuritet on~
(tarpeeksi kuritettu, silti tommonen, lasten piekseminen=kristittyjen
perinnettä, oman perinteen vastakohtaa, kaikki pakottaminen
=mustaa magiaa)
~minuva on kuritettu tauvvilla ja nälälläev vael liekkö tuost ollu apuva~
(liika vastainen=ei tee paremmaksi)
~kyllä minuva sillä hiihtoreissulla kuritettihin, ensin putosin jokehe ja sitte
vielä nyrjähytin nilikkani~ (vastainen ja myötäinen)
~eihä sellaisija pienijä kehnoja kehant käyväk kurittamoakoa~
(kolkkakalassa, maalaisjärki=suojelee luontoa, luonnostaan)
~kuun tyhjil päivil, kun kuu syntymäs on~ (tyhjät päivät, pimeä kuu)
~kyl se sen ymmärtää, mutta se on nin kurikas, ettei oo ymmärtävinään~
(kurikas eli viekas)
~sil miehel on siit kurikkaht jutut~
~suurija puita ku halakoivat löivät kiiloo kurikala piähä~
(sahojen myöhäisestä alkuperästä)
~elä nyt minnuu tottele, tie vua oman piäs mukkua~ (oman pään
mukaan tekeminen)
~ykspesäne se o kurikkakatitsa~ (yksinkertainen liistekatiska,
aita ja pesä)
~ne halako kiilalla isosta puusta kurikkalautoja katoks~
(kiilaamalla halkominen)
~pojat ne etenniis syysjäeltä kurikkamatteita toe~ (kurikalla
jään läpi kolkattuja)
~kurikkapäitä~ (sammakonpoikaset, vrt. nuija)
~se on sellaane kurikkapää nottei se taivu mihinkää~
(itsepäinen)
~eläämem mahannahka liotethij ja kurikoothin nin kauvaj jotta sin oleva kalavu irtos~
(kurikoitiin eli pehmitettiin kurikalla)
~en minä joukaa tarkene menn avennolle kurikoottemahan pitää päriätä
nyrkkipyykillä vain siehen asti kun tulee lämpöösempi~ (isojoen kieltä)
~kurillaa ne lapset toisijjaa narrovvaat~ (leikillään)
~ehä se ku ilema suotta, kurillaa vua tek~ (ilman suotta, kurillaan)
~siel o Saimoas sellaisija kurimuksija, teäl järvess ei ole~
(Saimaa ja järvet)
~pienii kurimuksii on soilla, umplampiloita, joissa ei kuulu pohjoakaa,
ves voa käyp eistakaisi~ (suotietäjät)
~mejjän isä ja poika molemmat ollaa kurimuksii~ (vasenkätisiä,
periytyvää?)
~mää kuulusteli, mistäs semmost kurina kuulu, kis makas ja kuarsas~
(hinnerjoen kieltä)
~voi ko siinä oli kevväällä tavaton kurina~ (lätäkössä,
kadonneet sammakot, teknologia=elämän vastaista)
~se putoilee siellä kiveltä toiselle, semmosta kurinata juostessaam piteä~
(vesi norossa, elävä olento)
~on sitä aikoo akkana olla, nurkan juuressa nuhjottoo, kuulla ukon kurinoo
ja pienen lapsen pirinee~ (akka=perheellinen nainen)
~ei sen kurinoeta jaksak kuunnella, lähem poes~ (omaa elämää,
vrt. vieraita yhteen pakottavat skoulut ja orjatyöpaikat)
~minä kujon pomsija, miehille kesähousuvaatetta~ (vaatetta eli kangasta)
~kangas on kutimissa, kudesuuss~ (puille pantuna)
~kul luonos pannaan kutimelle, pannaan toenel laeta kiini ja toesesta
laijasta ruvetaan kutomaan havasta~ (verkkoon)
~niit on neljä jokk on oikeev vihollisia ihmiselle, märääp puut, vuatava pata,
poraava lapsi ja pahankurinen äijjä~ (ihminen=nainen, ihmi=imi=emä)
~että mä sain kuriskurkusta pois lapsen~ (synnytyksessä, lapsen
jolla oli napanuora kaulan ympärillä)
~m aittelin notta kyllä mä meen sitä joskus kurispäältä kattomaha~
(leikilläni)
~se on lähtennä varsin kurissaan ja juonissaan että tervoan tuon kuun~
(oma elämä, juonikasta, vrt. haudanvakavat kuollutta miestä palvovat
kristityt, nekroja?)
~ne kurajoat keyvväil ojas~ (sammakot)
~sitte on kuovi taas toinen sortti, joka kurisee~ (jänkälintuja)
~rauniorunttu kurisoo, se eäntää niin jotta~ (kivitasku)
~se ei kurissu, eikä märissy että teijäl lapsia pitää hoitaa~
(mummo koskaan, tapojen mukaista)
~on siinä takkaa kerrakseen, kun on märät puut ja kuriseva ukko~
(taakkaa, akalle kuriseminen=tapojen vastaista)
~sinnep pantun nuttua sisiä ja sitten kuristettul lankal~
(kaulan kohdalta, räsynukke)
~siit ol lyhkänen kevää kun se lyhkäselt kuristaa~ (palokärki eli koro)
~lapsele ku tuli kuristaja joka ahisti henkeä nii sillon panthiin astihaan
kiehuaa vettä ja siihen suolaa~ (omat keinot)
~toimme ne kotiin, kannoimma kaik kurissuksissa metsäst~
(sienet, kontissa joka kuristi olkapäitä)
~ei saa iliman aekojaan kuritella akkojen kansa, ne alakavat kuritella vuorostaan~
(kurittaa=valittaa tyhjästä, väkivalta=ihmisyyden ja taikuuden
unohtaneiden perinnettä)
~kuikka ku se kurittaa sei ok ku pohjatuuliks~ (kaikesta ennustetaan)
~suokuikka kurittaa kansa kevväälä~ (kuovi)
~ittekkuki ellää niinku tahtoo~ (oman elämän malli)
~penskat on kurriitunna semmoseksi, jotteivät ennee vääjjee mittää~
(välitä kielloista, pielisjärven kieltä)
~a mitäs myö vanhat miehet täs muuta ko välil istuksellaa ja kurivoijaa~
(tupakoidaan)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
