~kurjan ilman erellä ramasee~ (kurjat ilmat)
~kurjemmat elämiiset siel kaupunkiss on~ (kurjien kaupunkit,
voitteko poistaa)
~niijjen elämä meni kurijaksi huonon sovun tähen~ (perhe-elämä)
~se o oekeen kurja asunpaekka ollu ihmisille, pienille varsinni~
(savupirtti)
~kyllä se on nähny huonoj ja kurjanki päivän siihen ikhän~
~kurja, minkä minullen tek~ (omat voimasanat)
~tuon työmieskurjan pittää vuan tuas työhön lähtee~ (oudoksutut
työmiehet, toisille työn tekeminen=ei kuulu suomeen)
~kyl sil o sit kurja luant kun kippa palja jalvo ulko vaik o härmet maas~
(perttelin kieltä)
~on se hyvä kun on ihimisellä huonehet ettee tartte kurijaalla misä rookaa~
(oman huoneen ilo, hirsimökki)
~kun oo hatarat huoneet ja vähä puita niin kyllä se un kurijanen olo~
~Siiri joutu sej juopon kehenon kans kurijasaan elämään~
(juopon ja kehnon)
~meill oli sieltä kurijasa matka kun tuuli ja sato vasten silimijä~
~kurjanilmallintu~ (punatulkku / pulmunen, vrt. pyryisen)
~karhu makkaa kurjanthela, vain kuusem pershelä~ (ilman talvipesää)
~tuuli on kurjapohjolassa~ (vrt. Kurja-nimisen haltijan olinpaikka)
~Tyyne patistoa yhtsuoroa kaupuntii mut meä el lähe, miu voa piteä tälviisii kurjehtija~
(inhotut kaupungit, orjuuden tulosuunta)
~on ne vielä kurijenetelät~ (kurkien tulon aikaiset etelätuulet)
~kurehheinä~ (karhunsammal)
~kurjenheinä~ (ukontatar)
~se kurehheinä on niiko lumheinäkii, sanoo toiset sit lumheinäkskii~
(metsänätkelmää)
~kurjenheinä~ (kalliokielo / metsäkurjenpolvi)
~kurehhernettä hakee lehmä oikei ankarast, vaikka kasvaa korkijal kallijol,
nii lehmä kipuvaa hakee, nuoret lehmät ainakii~ (metsänätkelmää)
~siitä miehestä ei tuum mökkiläestä vaekka eläsik kurenijän kärenijäj ja vanahav
variksen ijän~ (omat mökkiläiset, vieraat talolliset)
~kurenjatko~ (pitkä ja laiha)
~tiä velli o sellasta kurejuomuaa, pua uuvvestuaa liital ja lissiää ryynilöi~
(liital eli hellalle, vrt. liittakivi)
~joes kazvaa ruokoo, klaislaa, pulpukast, kurejjuomuu~
~väkevää se kurekaal ol, ei lehmätkää sitä syöneet~ (peltokaalia)
~kurjenkaali~ (ojakurjenpolvi)
~okko käynyk kurijenkarpalehesa~ (karpaloita poimimassa)
~se onki jängilä se kurienkarpale, ei se olek kangahmaila niinko nuo puolat~
(jängät ja kangasmaat)
~kurjenkarpalevettä~ (karpalomehua)
~kevväällä rynnättiin kaikki suolta hakkeen kurijenkarpaloita~
(talven yli säilyneitä)
~kurenkarpaloesta sitä tehtiil lääkettä~ (omat lääkkeet)
~mokoma kurenkaala~ (haukkumanimet)
~sielä karhusammalikossa on paljo kurekauroo~ (itiöpesäkkeitä)
~niitusa ja vähä pellosakik kassoo semmosia sinisiä kelloja~
(kurjenkelloja)
~kurjenkenkä~ (suo ja lumikenkä)
~kurjenkialo~ (kalliokielo)
~kurenkinttu~ (lieko)
~kurjenkinttu~ (kalliokielo)
~kurjenkont~ (pihatatar / ukontatar)
~kurekukka~ (kurjenjalka)
~kurjenkukka~ (kevätlinnunherne)
~stä oppii kuj joutuu kaik kurijenkujak kulukomaan~
(vrt. kantapään kautta)
~se kulk kurenkuhtuja~ (kävi turhaan kosimassa, sai rukkaset)
~kurjenkäpy~ (niittyhumala)
~kurjenkäpälä~ (kurjenjalka)
~noukki kurellumia tyynyksiks ja nehän ne kyl hyviä onkiin~
(horsman / ohdakkeen höytyviä)
~ei toi lumi viälä pysy se oli vasta kurjenlunta~
(kurkien lähdön aikaan tulevaa?, lähteneet myöhemmin?)
~kyllä s on joka sortin hampsaaja, millon se kävystää millon s on kurjenmarjasa~
(karpaloita poimimassa, omat työt)
~kenttäjängäm pääsä oli kuriemmarioja, ja net olit väkeviä~
(väkevät marjat, vrt. parantavat)
~kuremmiakkaa myä ain haettii siält järvest~ (keltakurjenmiekkaa)
~suon ojan laial kasvo kurenmustikoit~ (variksenmarjoja)
~kurjenmätkin~ (vanamo)
~kurijennoukka~ (tuohitorven koverrettu suukappale)
~jos tullee kurjempakaset viä ko näin kylmää on~ (kurkien saapumisen
aikaiset)
~oekeeha sitä ennem mäntii ehtimää kurempalloo, ett ei kurk paskantant~
(kurjenpalaa eli karpaloita, ennen kurjen äänen kuulemista)
~kurjempappu on toi mäki kumminki ihan täyn~ (nätkelmää / virnaa)
~kurempellovaisii toin teitille~ (kannusruohoja)
~sillä oli naamasa kurijempisarehejaki~ (pisamia)
~kuren pohjoset~ (kurkien saapumisen aikaiset pohjantuulet)
~isoja kun kurempoekija~
~kurjempolvi~ (kurjenjalka)
~kurepolvii ol lehmhaas~ (metsäkurjenpolvia)
~ohrapeltoon otti kurijempolovia, ei oikeim menestynny~
(omat heinät, vieraat ohrat)
~kuriempolovi~ (ukontatar / pihatatar)
~jos ei ennem pouvvistun niin tullee kuitennik kurijempouvvat~
(kurkien lähdön aikaiset)
~kurjenrimpi~ (keltakurjenmiekka)
~kurjerrista tekkee~ (sinipunaisen kukan, hiirenvirna)
~korreeta toukoo se kurerruissii~ (karhunsammalet, touko-sanan
alkuperää, omat sadot=omasta luonnosta)
~musikkana syötiin kureruista kun se om makkeata~ (poikasena,
sammalien itiöitä?)
~kurenruis~ (purojen varsilla kasvava korkeahko heinä)
~kurjenruis~ (härkki)
~sanovat että se kurjerryyttäri tulee kurjen siiven alla, ettei sev voim
muuten niim pitkää lentää~ (västäräkki)
~kurjevirvel~ (hiirenvirna, myös kurjevirna)
~siinä sinä kurkiet~ (paheksuen)
~sinä kurkiot tuon työn kanssa~ (viivyttelet, vrt. käyttäydyt kuin
kurki)
~älä o nii kureton, jumala pulottaa kuuman kiven päähäs~
(kuumia kiviä pudottava jumala, vrt. meteoriitti)
~ai kurimainen kumma~ (omat voimasanat, hauskoja)
~vanhoja taljoja ja säkkiä, kurjoo ne siihem monenkertasesti~
(kietoo lappalainen, vrt. sukulaiskansojen uhritavat)
~päälä se on se ovireikä, ja tietenki jonkimmoinen kurju sillä ettei lumi
tules sisäle~ (oravan talvipesässä)
~orjuuvest kurjuuvee, ku palkanpiika männöö miehelää~
(piiat ja palkanpiiat, piika=tytär, palkanpiika
=toisten työhön pakotettu tytär)
~mut ain o läpi pääst tähä ast, kaikiista kurjuuviist ja mist~ (hui hai)
(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)
