~laskuja~

~minnäe mänin vähän niinkun kurkalle, kun tiesin sitä morsijanta juohettavan tästä kaotta~

(tervon kieltä)

~hyvin kurkalta kättä anto~ (vierastava lapsi)

~kul lapset kurkkas kaivuon ne näk kuvajaisens ni, ne jo aattel, nyt se mustamies kurkisti sielt~ 

(mustamies eli kuolema)

~miä kootin kurkkaa varpahillain toisiin yl mut em miä mitääh nähnö~ (kymin kieltä)

~kurkeloon suolla huutaa~

~kyllä siitä kesä näkyy tulovan, kuj jo kurkeloosekki näkyy lentävä pohojoosta kohori~

(ilmajoen kieltä)

~ooppas aika kurkeloonen, et taira häävisti pystys pysyä~ (laihasta)

~on siellä sitä kurkeloostenvallia, muttei sielä puut kasua~ (suolla)

~jos kurkkei vannas keväst o maan pualelt pide ni maa o rikas ja meri kööh, jos o meren 

pualelt pide ni meri o rikas ja maa kööh~ (kurkien vana, vrt. oudot aurat)

~ko kurki hankeen, ni miäs vehkaan~ (saapuu, tietää katovuotta)

~kurki maalla maariana, viikom päästä viimestäki~ 

~kurjet lähti sillol laurista laumaaj ja pertusta ne lähti matkaan~

(kurkilaumat)

~on se kans ollu siinä talossa kun kurki sualla~ (omat vertaukset)

~jos kurjet lenteä syksyl korkial, nin tulie paljol lunta, mut jos ne lenteä matalal, 

nin tulie vähäl lunta~ (padasjoen kieltä)

~kerran se ampus kure, häijyyttään ampu~ (pyhät linnut, 

luotu ihmisten seuraksi)

~ku kakarin äänen kuulee, nii siit kaurat maahaj ja ku kuren ään kuuluu, nii siit herneit~

(kaakkurin)

~ennen on kurk kuoliaan ennen kun suo sulaan~ (sanonta, liiasta varmuudesta)

~kurk kuivaa huutaa varis vettä vaakkuu~ 

~onha siin kures luitaki~ (sanonta, moittimisen aihetta)

~iso kurki aika kurki, emälamppaav veroinen~ (kokoinen)

~syyvä hotkii ku kurk kärmeitä~

~kurk suolla, hauk moalla~ (kevään ajanmittoja)

~pääskyset on kurkein siipeim päällä muuttomatkoilla~

~mistä ne kurijet käärmeitä syömään oppii muusta ko emästään~ 

~kuret kulukevat lumireen kärsällä, kul lähtevät syksyllä perttulilta ja huutelevat ihimistem päällä~

(omat vuodenvaihteet)

~on siellä jo sev verran sulapäläviä että kurki karpalon löytää~

~sitä vain ei kukhan syö kurkea, mutta siivet vain on huonheen korhjuun hyvät~

(syömättömät eli pyhät linnut)

~vain kurk teköö paljaallen sammalikkokankaallen~ (pesänsä)

~kure katsomista~ (kun tartutaan lapsen päähän molemmin käsin ja nostetaan ylös maasta)

~kurjen kans kilipasilla ollaan~ (suolta niitettäessä, tehdään vastoin tapoja)

~ei sill ok kurkee eikä kunnijaa~ (röyhkeästä)

~kurkiko sen nyt vei~ (henkilennosta)

~on se jo kyhyllään ku o kurkiainen päällä~ (talossa harjahirsi, vrt. kyhätä)

~ukkomehto oli tulluj ja istunu aitan kurkiaiselle~ (kurkihirrelle)

~kurkijaisiin nostajaist~ (harjakaiset)

~kurkiainen~ (pystysuora vesiputous)

~se täytyy viälä laittaa kurkiaasen alus, johonka sitte kurkiaanen lovetahan~

(harjahirsi, päätykolmion ylimpään hirteen)

~kurkijaishirsii pääll olliit kattolauvat~ (välikaton)

~kun kurkijaeshirs nostettiim peällen niin sillo otettiiv viinaryyppy~

~kurkijaisparvi~ (vrt. lauma)

~kurkien pouta~ (lämmin sää syksyllä)

~ettei kurkihirs kuule~ (leivottiin, hiljaa, vrt. hirressä elävä haltija)

~isä tek liekun kuja katokse alle kurkhirtee paksust nuorast~ (keinun, 

lapsille pääsiäiseksi)

~kyl soon niin jotta ennen nurkkakiv vierähtää ennenko minut suap tästä lähtemää 

muuten kun takatyvenä, minä tässoun ensmäisenä kurkhirrellä seisona~

(heinäveen kieltä)

~ee sem piätä paleltanna, kurkihirttä myötej juostav viilättel~

(vieremän kieltä)

~ei ne sovi ennee oikkeen saman kurkihirren allek~ (isä ja poika)

~minä en lähe tästä talosta niin kaavan, kun viimmenen kurkihirsi katkivvaa~

~ol neljä kurkhirttä~ (ennen, isoissa taloissa)

~tullee hyvä vilijav vuosi, ku kurkikiilas oli maampuoli pitempi~ 

(kurkikiilat)

~kurkiparvi on niinkul lumirek, yks niist on kärsässä aena ilimoo halakasemassa~

~yhlen kurkipoikueen nähin tuala Hanhisualla~ (kesän ihmeitä)

~kurkkistas uuni jos leevä on kypse jo~ 

~kurkistah sinä Viljo viristykö valkee~ (viristykö eli syttyikö, viritä)

~aurinkokiv vähä kurkistaa pilverravosta~

~kurkist ovelt ko joul köyhää talloo~ (joulun alkuperää, henkiolento)

~talvi kurkistaa saakos tulla~ (ensilumista)

~kahtokaasta pohojanem piisaa ko tulee ovesta kurkistaha~ (tuulen 

paiskatessa oven auki)

~pohjanempa se alako kurkistamhan taitaa siitä taas yöpouta tulla~

(taivaan pohjoispuolen seljetessä)

~Ville oli vasta hyvä kurkistaa hylykeitä jo kaukaa~ (kalajoen

hylkeet, montako jäljellä)

~kuoleet kurkisteleiksee ilemoe eellä unissa~

~taas siäl kurkistelee yks~ (vauva lähteessä, sanoi poika jolle

selitetty lasten tulevan lähteestä)

~etijämpäin elävä kattua, kuallu takans kurkistelia~ (sanonta)

~kuuki kurkistelee piliver ravosta~ (kuun ystävät)

~kyllä tuli kallaa ko pohojasen äijäk kurkisteli~ (pohjasen äijä, 

uhkaavista pilvistä)

~poika luuras sinnen niin kurkistoksis~ (nurkan taakse, luurata)

~kyllä siällä vaaj jalat rohtu, se teki kurkitoukoo~ (keväällä paljain 

jaloin käveltäessä)

(lähe: suomen murteiden sanakirja osa 8)